Kevät.

Olen ollut jo pitkän aikaa surullinen. Osittain toisista ihmisistä johtuen, mutta luulen syyn löytyvän myös muualta. Keväästä ja omasta tyytymättömyydestä. Olen syksyn lapsi ja kevät on minulle vuoden vaikeinta aikaa. Tänä keväänä olen vielä sairastanut paljon. Kotona yksin makaaminen on sekä tylsää, että pakottaa ajattelemaan asioita. Niitäkin, joita ei halua ajatella. Hiljaisuuden pakoilu hankaloitui.

Miksi toiset ihmiset heräävät talviuniltaan aina keväällä? Ja miksi taas toisille tämä aika on ahdistavaa? En ole löytänyt siihen vastausta. Olen huomannut, että aika moni niistä ihmisistä, jotka eivät nauti keväästä, ovat myös ihmisiä, jotka ovat matkustaneet maapallolla. Eläneet aikaisemmin jossain muualle. Ehkä syynä on Suomen rumuus. Lumet sulavat ja kaikki lika tulee esiin. Harmaata ja kuollutta ja kylmää. Puut näyttävät aivan revityiltä, ja joka paikassa on roskia. Rumaa, rumaa, rumaa! Suomen kevät on samanlainen kuin talvi etelämpänä Euroopassa. Se aika mikä nukutaan yli, kunnes kesä tulee.

Löysin vaikka kuinka monta kirjoitusta siitä, kuinka vuodenajat vaikuttavat ihmisiin. Kaikissa oltiin yhtä mieltä siitä, että juu, kyllä ne vaikuttavat ja paljon. Mutta missään ei kerrottu miten, miksi tai mikä auttaisi, jos masentaa. Yritin kuunnella vastausta sisältäni. Mutta mitä enemmän kuuntelen, sitä enemmän kurjat ajatukset valtasivat mieltäni, toisten ihmisten teot ja elämän epäreiluus. Tarkoitushan oli päästä pois näistä ajatuksista! Yritin tyhjentää mieltä, mutta se on tosi vaikeaa, jos ei osaa.

Joten otin järeämmät työkalut käyttöön: hömppäromaani ja riippumatto. Ehkä vielä päikkärit siihen päälle. Harhautan ajatteluni pois ikävistä jutuista. Keskityn johonkin kevyeen muuhun ja odotan, että kevät menee pois. Annan näiden ajatusten ja tunteiden kadota itsestään. Keskityn vain sillä aikaa pitämään huolta itsestäni. Kuppi kuumaa teetä, mukava asento. Sukellan kirjan tarinaan. Ja annan ajan kulua. Onneksi minulla on riippumatto olohuoneessa.

En tiedä kuka tämän on alunperin sanonut, mutta nämä ovat lohdullisimmat sanat, jotka tiedän: This too shall pass.